Kiusa työpaikalla jatkuu yleensä pitkään

Jaa sivu:

Yhdenkin häirintä vaikuttaa koko työyhteisöön

Häirintä, kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla voi kohdistua vain yhteen työntekijään, pieneen ryhmään työpaikalla tai ääritapauksessa koko työyhteisöön. Kyselytutkimusten mukaan joka päivä jopa 100 000 suomalaista kokee joutuvansa kiusatuksi työpaikallaan.

Mutta vaikka kiusa kohdistuisi vain yhteen ainoaan työyhteisön jäseneen, se säteilee huonoa henkeä, pelkoa, vihaa ja välinpitämättömyyttä ympäristöönsä. Pahimmillaan häirinnästä syntyy kierre, kuten usein syntyy väkivallasta. Kiusatusta voi myös tulla kiusaaja ja niin pian työilmapiiri ja työn tuottavuus heikkenevät.

Mitä pitempään tilanne jatkuu, sen vaikeampaa se on korjata. Työturvallisuuslaissa ei suotta ole pykää, joka velvoittaa työnantajaa puuttumaan tilanteeseen mahdollisimman pian tiedon häirinnästä tai kiusaamisesta saatuaan.

Häirinnän merkit

Pitkäkestoinen häirintä aiheuttaa usein aluksi ahdistumista ja siitä johtuvia psykosomaattista oirehtimista. Kiusatulla on paha olla, hän hakeutuu lääkärin vastaanotolle, mutta välttämättä mitään syytä sairauden tunteelle ei löydy.

Jos kiusaaminen ja häirintä jatkuu edelleen, se johtaa yleensä pitkiin sairaslomiin. Häirinnän kohde voi olla masentunut, väsynyt, oma-aloitteeton ja ärtynyt. Pahimmassa tapauksessa hän palaa loppuun ja edessä on ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen.

Milloin sitten on kysymyksessä häirintä, johon pitää puuttua? Palvelualojen ammattiliiton (PAM) häirintää käsittelevällä sivustolla todetaan muun muassa näin:

Häirinnästä puhutaan silloin, kun katsotaan, että ei-toivottu kohtelu aiheuttaa, tai tulee jatkuessaan aiheuttamaan häirinnän kohteelle terveydellistä haittaa. Häirintä on yleensä toistuvaa ja pitkäkestoista toisen ihmisen tai ryhmän alistamista.

Tästä on kysymys

Selkokielellä sanottuna häirintää tai epäasiallista kohtelua voivat olla esimerkiksi nämä:

• yksilöllisten ominaisuuksien, luonteenpiirteiden tai yksityiselämän mustamaalaaminen
• vähättely
• sivuuttaminen
• eristäminen
• uhkailu ja lievä fyysinen väkivalta
• työnjohtovallan ylittäminen
• sovittujen ehtojen yksipuolinen muuttaminen
• työsuorituksen jatkuva ja perusteeton arvostelu
• työtehtävien perusteetonepätasa-arvoinen jakautuminen

Ulos WhatsApp-ryhmästä

Työpaikkakiusaaminen on yleisimpiä syitä miksi esimerkiksi Tehyn jäsenet ottavat yhteyttä liittoonsa työsuojeluasioissa.

Työelämäasiantuntija Kaija Ojanperä Tehystä kertoo, että liiton teettämän tutkimuksen (2013) mukaan yli 50 prosenttia jäsenistöstä kokee tai todistaa jatkuvaa epäasiallista käyttäytymistä työyhteisössään.

Terveydenhoitoala on julkisen sektorin kiusa- ja häirintäykkönen. Häirintää ja suoranaista väkivaltaa harjoittavat eniten potilaat ja asiakkaat. Asiakkaiden harjoittama häirintä on yleistä myös palvelualoilla.

– Viime vuosina sanallinen asiakasraivo-ilmiö on tuplaantunut. Valtaosalle myyjistä piikittely, huorittelu, vähättely, kiusaaminen ja muut töykeydet ovat tuttuja, sanoi PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo Ollaan ihmisiksi -kampanjan lanseerauksessa joulun alla vuonna 2017.

Työyhteisön sisäistäkin häirintää ja kiusantekoa tapahtuu lähes kaikissa työyhteisössä jollakin tasolla. Tehyn jäsenistön tavoin häirinnäksi koetaan monissa työpaikoissa esimerkiksi epäasiallinen sanallinen viestintä.

– Uutena ilmiönä ovat esiin tulleet työpaikan epäviralliset Whatsapp-ryhmät, joista jotkut työntekijät jätetään ulkopuolelle. Ryhmissä jaetaan työhön liittyvää tietoa, joka olisi kaikille tärkeää. Ulkopuolelle jättäminen koetaan epäasiallisena käyttäytymisenä, sanoo Kaija Ojanperä.

Esimiehen on puututtava

Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijöitä välttämään työpaikoilla muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää. Sama laki velvoittaa työnantajan tai työnjohtovaltaa käyttävän esimiehen puuttumaan kaikkeen häirintään ja kiusantekoon.

Esimiehen asema häirintätapauksiin puuttujana ei aina ole helppo. Aina voidaan mennä aikapulan ja resurssien taakse, mutta usein syy puuttumattomuuteen voi olla inhimillinen erhe, jos esimies ei ole todistanut tapahtunutta ja arvioinut tilanteen ohimeneväksi, tilapäiseksi.

Työelämäasiantuntija Kaija Ojanperä Tehystä uskoo, että niin työnantaja- kuin työntekijäpuolella on aito halu taata työrauha työyhteisössä, jolloin voidaan keskittyä oleelliseen, työn tekemiseen.

– Molemmat osapuolet myös tietävät vaarojen arvioinnin merkityksen ennaltaehkäisyyn. Jos vaaraa ei tunnisteta, siihen ei voida varautua, sanoo Ojanperä.

Kiusaamiselle on tietenkin laitettava myös hintalappu. Se on suuri. Tietokirjailija, KTM Ari Heiskasen vuonna 2013 selvitysten mukaan häiriökäyttäytymisen hinta keskikokoa suuremmissa yrityksissä oli yli 30 miljoonaa euroa vuodessa.

Työterveyslaitoksen mukaan yksi sairaspäivä maksaa 350 euroa. Kustannuksia tulee muun muassa töiden uudelleen järjestämisestä, rekrytoinnista ja perehdyttämisestä.

Häiriökäyttäytymisen hintalappu

30,5 miljoonaa / vuosi

Toiminta vaikuttaa

• murehtii tapahtunutta ja tulevaa: 76%
• välttelee häiriökäyttäytyjää: 45%
• sitoutuminen heikkenee: 8%
• vähentää yritteliäisyyttä työssä: 20%
• vähentää työaikaansa: 7%
• pohtii työpaikan vaihtoa: 39%
• vaihtaa työpaikkaa: 15%

Aiheuttaa negatiivista

• Kokee itse: 16%
• Todistaa: 37%